Piip.
Täysmaitoa, rahkapurkki, Candy King irtokarkkipussi.
Piip.
Ei niitä ostoksia tule sillä tavalla erikoisemmin tarkasteltua. On vain uusi asiakas ja uudet ostokset, vähän isommat tai pienemmät.
Onneksi vuoro loppuu pian.
Asiakkaan kaivaessa rahaa esille maksaakseen ostoksiaan näen sivusilmällä pienen tytön seisovan jonossa seuraavana. Hän näyttää todella nuorelta. Tytöllä on kädessään jokin barbien vaaleanpunainen lelupaketti. Jokin keräilysetti. Edellisen asiakkaan poistuttua tyttö astelee kassalle hieman epävarmasti rutistaen pakettia sylissään.
-Moikka, sanon pirteästi tytölle, joka ei vastaa mitään. Hän kurkottaa ja ojentaa minulle paketin ja luen koneelta lelun hinnan.
-60 markkaa, sanon.
Tyttö nostaa pienen lompakkonsa. Hän tonkii ja tutkii. Tytön sormet liikkuvat arasti ja lopulta hän ojentaa pari seteliä. 40 markkaa.
-Tästä puuttuu vielä 20 markkaa, totean.
Tyttö vavahtaa. Hän katsoo minua suorastaan hätääntyneenä.
-E-ei mulla oo enempää, tyttö vikisee apeana ja hieman nolona. Hän vilkuilee ympärilleen ja ei oikein tiedä mitä tehdä tai sanoa.
-Et sitten voi saada tätä, sanon ja siirrän lelun syrjään. Tunnen itseni vähän töykeäksi, kun tyttö siirtyy pois kassalta suru puserossa.
Huokaan mielessäni. No, näitä näkee aina välillä. Seuraava asiakas.
Piip.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pidän jutusta kokonaisuutena, se alkaa Piipistä ja päättyy Piippiin. Erityisen paljon huomioni kiinnittyi jutun alkukappaleeseen, se paljasti sopivasti siitä, mistä on kyse.
VastaaPoistaJuttu loppui hieman nopeasti, dialogin jatkeeksi olisi voinut änkeä vielä hieman lisää tarinaa.
Toimivaa kuvailua:
VastaaPoista"Tyttö nostaa pienen lompakkonsa. Hän tonkii ja tutkii. Tytön sormet liikkuvat arasti ja lopulta hän ojentaa pari seteliä. 40 markkaa."
Teksttiin olisi voinut vielä lisätä jotain siitä, miten tyttö lähtee, juosten, hitaasti, yksin, tai kuvailla surua...
piip piip, tuo tosiaan mieleen heti että nyt ollaan kassalla ja muutenkin tekstissä pysyy hyvin mukana.
VastaaPoista"-E-ei mulla oo enempää, tyttö vikisee apeana ja hieman nolona. Hän vilkuilee ympärilleen ja ei oikein tiedä mitä tehdä tai sanoa."
tämä on just sellainen kommentti minkä itsekin varmaan pienempänä vikisin kassatädille. ehkä teksti olisi voinut olla vähän kuvainnoilisempi, mutta tykkäsin =)
Arkipäiväinen tilanne, josta olet kirjoituksellasi nostanut hienosti esiin mielenkiintoisen tilanteen. Tuntui ihan luontevalta! Hienoa :)
VastaaPoista